tiistai 12. marraskuuta 2013

Peruttu, epäkunnossa, suljettu - mitä vielä?

Viime päivät on kyllä koostunu jos jonku sortin toimimattomuudesta täällä.

Eilen yritin iloisesti mennä ostamaan uutta prepaidia itelleni, koska haluan vihdoin ja viimein käyttää myös nettiä mun puhelimella. Marssin liikkeeseen sisään ja esitin asiani, mutta totta kai jouduin kääntymään kannoillani, koska ajokortti ei käynyt henkilöllisyystodistukseksi. Tarviiko Suomessakin normaalin Prepaid-liittymän ostoon virallisen henkilöllisyystodistuksen?

Jatkoin matkaa luennolle. Istuin luentosalissa yksinäni varmaan viitisen minuuttia, kunnes amerikkalainen Patrick tuli myös luokkaan. Vajaan kymmenen minuutin odottelun jälkeen heräsi epäilys luennon olemassaolosta, kun muita ei ilmestynyt paikalle. Pikainen puhelu paljasti, että kyseinen luento oli peruttu! Välillä tuntuu, että täällä kaikki hoituu vähän vanhanaikaisesti, mutta tällä kertaa luokan ulkopuolelle ei oltu voitu laittaa vaikka lisämuistutuksena pientä lappua luennon peruuntumisesta. Itsehän en tunnollisena opiskelijana koulun mailia ollut hoksannut tarkistaa...

Palasin takaisin COElle hakemaan passia liittymää varten. Liittymän osto sujui ognelmitta(!) mutta illemmalla sen aktivoiminen netin kautta taas ei. Kaikki tiedot passin voimassaoloajasta lähtien piti täyttää nettilomakkeeseen, mutta n. 10 epäonnistuneen aktivoimisyrityksen jälkeen päätin luovuttaa.

Tänä aamuna olin tikkana klo 8 soittamassa asiakaspalveluun, että puhelin saataisiin vihdoin ja viimein henkiin. Noh. Asiakaspalvelija ei tietenkään suostunut puhumaan mulle englantia, joten homma oli hoidettava saksaksi. Eikä siinä mitään - englanniksi olisin vain noin 50 % varmempi, että mihin kaikkeen sitä tuleekaan lupauduttua :D Suomalainen sukunimi tuotti asiakaspalvelijalle varmaan harmaita hiuksia. Mielestäni tavasin sen erittäin selkeästi, mutta todellisuudessa ilmeisesti en, sillä sukunimi piti toistaa kirjain kirjaimelta ainakin kuusi kertaa... :D Ainakin nyt puhelin pelittää, eli jokin asia on mennyt myös oikein!

Itsetyytyväisyytta uhkuen lähdin sitten aamulla vielä salille reippailemaan. Tai niin mä olisin halunnut tehdä. Liikuntahallissa sijaitsevan salin oven tulisi olla arkisin avoinna klo 8 lähtien, mutta jostain syystä vielä yhdeksän jälkeenkin ovi oli lukossa ilman mitään selityksiä. En sitten jaksanut jäädä tilannetta ihmettelemään sen kummemmin, vaikka vähän ärsyttikin.

Illan vielä kruunasi se, kun mua olis kauheasti menottanut keskustaan, kun paikallinen "ylioppilaskunta" järjesti (yllättäen) oluttapahtuman. Usko loppui siinä vaiheessa, kun noin kymmentä ihmistä mukaan kysyttyäni ei seuraa irronnut :D

Noh, toivotaan, että  oli vain yhteensattumien summa :D


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti