Műnchen - mennäkö vai ei?

Eilinen oli melkoinen seikkailu!

Meille oli ilmoitettu, että lähtö Műncheniin olisi lauantaiaamulla klo 7.30. Halusin pelata varman päälle, ja valittiin Audreyn kanssa bussi, joka olisi tapaamispaikalla toisella puolen kaupunkia n. 7.10. Voitte varmaan tässä vaiheessa arvata, että herätys oli melko aikaisin, ja tunnelmakin sen mukainen.

Aamulla oli varmaan noin 5 astetta lämmintä, mutta saksalaiseen täsmällisyyteen luottaen 20 minuutin odottelu tapaamispaikalla ei tuntunut kovin pahalta. Porukkaa valui paikalle kuitenkin vielä puoli kahdeksan jälkeenkin, eikä busseja näkynyt missään. Kun kello tuli kahdeksan, tutorit kertoivat meille, että odottelua olisi luvassa vielä ainakin puoli tuntia lisää. Mikäs siinä, raikas ulkoilma ja helvetillinen väsy - tosi jees!

Onneksi lähellä oli hotelli, jonka aulaan osa porukasta siirtyi lämmittelemään. Puoli yhdeksän aikoihin meille kerrottiin, että bussifirmaan ei saada yhteyttä, koska oli lauantai, eikä moinen pulju tietenkään ollut auki. KV-yksikön johtaja selitti, että kyseessä saattoi olla sekaannus joko päivämäärien tai kellonaikojen kanssa, sillä busseja ei kuulemma ollut näkynyt kaupungillakaan. Puolentoista tunnin odottelun jälkeen meille siis kerrottiin, että reissua ei tulekaan. Tai tulisi, _ehkä_ ensi viikolla. Voitte varmaan kuvitella sen riemukkaan ajatusmaailman, mitä kävin läpi. Lähdettiin siis suunnistamaan kohti kotia.

Istuimme bussissa, kun lähellä istunut unkarilainen poika ilmoitti kaverinsa soittaneen, ja sanoi, että nyt niitä busseja Műncheniin sitten olisi! Onneksi bussi ei ollut kaukana asemalta, joten juostiin takaisin ja mentiin seuraavalla bussilla takaisin tapaamispaikalle.

Toden totta, 5 bussia. Porukkaa ei tosin ollut kuin 3 bussillisen verran, jostain kumman syystä. Istuimme bussiin, jota luotsasi keski-ikäinen saksalaispariskunta. Olivat ilmeisesti suuntaamassa Oktoberfesteille naisen Dirndl-mekosta päätellen. Lopulta matkaan päästiin reilut 2 tuntia myöhässä.

Matka Műncheniin kesti kolmisen tuntia. Ihan hyvin, vaikka autobahnilla oli sattunut onnettomuus, jouduttiin ajamaan tietyömaan läpi ja vessataukokin venähti ainakin kolminkertaiseksi sovitusta. Saavuttiin Allianz Arenan läheiselle asemalle ja saatiin pikaiset ohjeet siitä, millä U-Bahnilla kannattaisi matkustaa.

Kahden aikoihin oltiin Audreyn kanssa - missäs muuallakaan kuin - Oktoberfest-alueella. Ajankohta ei sinänsä palvellut meitä kovin hyvin, sillä monet juhlateltoista oli väliaikaisesti suljettu liiallisen väkimäärän takia. Jonot telttoihin oli sen mukaisia, että syystä tai toisesta odottelu ei innostanut. Kierreltiin jonkun aikaa aluetta läpi ja todettiin, että tällä kertaa jää Maßit (Oktoberfest-juhlateltoissa olut tarjotaan vain Maßin kokoisena, mikä tarkoittaa siis n. 1 litraa) juomatta. Löydettiin pienen sompailun jälkeen paikalta myös Josie, joka oli onnekkaana tullut Műncheniin jo edelisenä iltana tapaamaan veljeään. Josie myös kertoi meille olleensa paikalla jo seitsemältä aamulla ja jonottaneensa telttaan 2 tuntia. En halua edes kuvitella, kauanko meidän olisi pitänyt jonottaa.

Siellä oli muitakin!

Päätettiin mennä metrolla Műnchenin keskustaan tutkiskelemaan paikkoja, koska aikaa oli, ja Oktoberfest-alueen väenpaljous ei houkutellut. Haettiin nopeasti turistikartat, ja tehtiin pikakartoitus lähistöllä olevista nähtävyyksistä. Päädyttiin oikeastaan kuitenkin vain kävelemään ympäriinsä ja ihastelemaan Műnchenia, sillä väsymys alkoi todellakin painaa.

Műnchenissa oli kyllä todella nättiä! Sain vähän lentokenttää ja rautatieasemaa enemmän tuntumaa kaupunkiin, ja voin sanoa, että jo kaupungin katuja kierrellessä totesin, että uudestaan on päästävä paremmalla ajalla ja enemmän levänneenä :D

Marienplatz

Frauenkirchellä oli ihan mukavasti kokoa.

Bussien oli sanottu lähtevän Műnchenista klo 20, joten lähdettiin metrolla hyvissä ajoin takaisin tapaamispaikalle. Metrossa olisi tehnyt mieli vain sulkea silmät ja nukahtaa, kun alkoi tuntua siltä, ettei kommunikointi saksaksi tai englanniksikaan enää onnistunut.

Metroasemalla oli paljon Bayern Műnchenin faneja, ja metelistä päätellen joukkue oli voittanut lauantaisen jalkapallo-ottelun Wolfsburgia vastaan (oli pakko tarkistaa, että näin myös oli käynyt :D). Metroasemalta oli suhteellisen hyvät näkymät Allianz Arenalle, josta piti sitten myös parit avuttomat turistikuvat ottaa. :D

Allianz Arena

Usko saksalaiseen täsmällisyyteen on vähän hiipumassa, koska lähtö Műnchenista viivästyi jälleen melkein puolella tunnilla. Paluumatka meni nukkuessa, vaikka viisikymppinen saksalaisnainen yritti torperoida senkin mahdollisuuden huudattamalla linja-auton radiota täysillä. (Normaalit nappikuulokkeet toimii aika hyvinä korvatulppina!) Bambergissa oltiin noin klo 23, ja COElla en kyennyt kuin kaatumaan suoraan sänkyyn.

Műnchen on kyllä upea kaupunki. Toivottavasti seuraava reissu sinne onnistuu vähän paremmin (:

23.9. - 27.9.

Tälläkin viikolla on riittänyt paljon menoa ja meininkiä!

Maanantaina juhlittiin Audreyn synttäreitä (: Käytiin Audreyn ja Josien kanssa syömässä Esspress-nimisessä paikassa. Huu, tykkäsin! Paikka oli tosi viihtyisä ja valikoimaa löytyy moneen makuun. Saksalaisten ruokien testaaminen jatkui. Valitsin listalta Flammkuchenin tietämättä oikeastaan etukäteen, mitä odottaa :D

Flammkuchen

Jatkettiin iltaa vielä muiden kanssa Fässlassa, koska osa porukasta oli mennyt sinne jo aikaisemmin juhlimaan Benoitin synttäreitä. Illan päätteeksi suunnattiin kotiin viimeisellä yöbussilla, jonka päätepysäkki olikin syystä X 2 pysäkkiä liian aikaisin. Bussikuski oli harvinaisen kiltti, koska suostui tekemään poikkeuksen, ja jättämään meidät oikealle pysäkille! :D

Keskiviikkona oli mun vuoro pitää esitelmä meidän saksan kurssilla. Aiheena oli turvallisesti suomalainen kulttuuri. Ihan hyvää palautetta esitelmästä tuli, vaikka vihtomisesta, juhannustaioista ja opiskelijahaalareista kertominen kohensi varmaan tosi paljon Suomi-kuvaa muiden mielissä :D

Keskiviikkoillalla juhlittiin Sinean synttäreitä COElla. Aika onnekas neiti, kun poikaystäväkin matkusti Skotlannista asti juhlimaan vanhenemispäivää! Ilta oli ihan mielenkiintoinen, kun noin 15 juhlijasta kuuluin eurooppalaisena selkeään vähemmistöön. Voin muuten kertoa, että jenkkitytöt on harvinaisen äänekkäitä. 

Torstaina kurssin jälkeen pakollisena ohjelmana oli osallistua tiedekunnan KV-koordinaattorin järjestämään tilaisuuteen. Oikeaan paikkaan löytäminen oli tehty mukavan haastavaksi ohjelmalehtisessä annetun väärän osoitteen ja labyrinttimäisen rakennuksen takia. Pari opastekylttiä oli ilmeisesti liikaa vaadittu. Osa porukasta tuli paikalle tämän takia jopa 45 minuuttia myöhässä :D Täytyy pitää varansa, jos mulla on kyseisessä rakennuksessa jatkossa luentoja.

Illalla käytiin tsekkaamassa ekaa kertaa myös paikallinen yökerho, Morph club. Voin sanoa, että paikan koon puolesta tuli jo Fontanaa ikävä. Paikka oli aika pieni, eikä rakkaus roihahtanut ainakaan ensitapaamisella, mutta katsotaan, katsotaan. Käveltiin porukalla kotiin, ja tunnelma oli aika nuupahtanut kaikesta edestakaisin suhaamisesta.

Tänään kurssin jälkeen halukkaille oli järjestetty Bierfűhrung, eli suomeksi sanottuna kierrettiin oppaan mukana ympäri Bambergia, ja tämä kertoi olutpanimoiden historiasta Bambergissa. Kierros oli yllättävän mielenkiintoinen, vaikka ei musta olutharrastajaa varmaan saakaan. Olutpanimoiden nousukiidon voidaan sanoa alkaneen jo 1500-luvulla! Lisäksi tuli opittua myös panimotähden merkitys ja se, miksi Bambergissa on aikoinaan ollut "olutsota".

Mitä olutkierros oliskaan ilman maistiaisia! Kierroksen lopuksi suunnattiin yhteen panimoon, jossa saatiin maistiaisia neljästä eri oluesta. Vaaleaa olutta, vehnäolutta, tummaa olutta ja tietenkin - Schlenkerlaa!

Vaalea ja tumma olut oli eniten mun mieleen. Vehnäolut oli liian hiivainen mulle, vaikka siinä olikin jännä banaanin(!) sivumaku. Schlenkerlan pekoninomaisesta hajusta ja mausta tuskin tarvitsee enää sanoa mitään... :D

PROST!

Huomennakin ollaan varmaan melko oluentäytesissä fiiliksissä...

Viikko 38

Loppuviikko on mennyt täällä yhdessä hujauksessa! Täytyy kyllä päässä vipata aika pahasti, jos valittaa täällä tekemisenpuutetta :D

Tiistaina kävin Suomi-tyttöjen (Marian ja Niinan) kanssa istumassa iltaa Lewinskyssä. Tarkoitus oli ilmeisesti myös seurata jalkapallopeliä, mutta luovutettiin ennen peliä meidän loistavat istumapaikat, ja loppujen lopuksi ei nähty yhtään peliminuuttia. Kävi myös ilmi, että kyseisen paikan baarimikko oli asunut jonkun aikaa Suomessa, ja osasikin sitten pari sanaa suomea ja tiesi jopa missä päin Suomea Vaasa on, hurraa! :D

Torstaina luvassa oli kierros maanalaisessa Bambergissa. Kyseessä on siis maanalainen tunneliverkosto, jota on hyödynnetty toisen maailmansodan aikaan katakombina, mutta paikalla on myös historiansa - yllättävää - olutkellarina. Tunneleissa on kuulemma aina 8 astetta lämmintä, joten olosuhteet on aika optimaaliset :D Bambergin maaperässä on myös paljon hiekkakiveä, joten tunneleissa on aikoinaan ollut myös hiekkakivilouhos.

Oltiin porukalla ilmoittauduttu englanninkieliselle opastetulle kierrokselle, mutta saksankieliseen ei ollut tungosta, niin valittiin sitten se. Osa jutuista ei sitten mennyt ihan perille asti, mutta pääpiirteittäin oppaan selostuksen ymmärsi. Jos jollekin tuli yllätyksenä, että maan alla on pimeää, niin siinä selitys kuvamateriaalin puuttumiselle. Ihan Lumian tai normaalin pokkarin suorituskyky ei tunneleissa riittänyt.

Illemmalla kaikille Erasmus-vaihtareille oli järjestetty pub & club -ilta, mutta osallistuttiin vain siihen pubiosuuteen. Pari tuntia viihdyttiin pubissa, ja onnistuttiin Audreyn kanssa nappaamaan vielä viimeinen yöbussi COElle (:

Perjantaina kurssin jälkeen mentiin meidän ryhmän tutorin, Martinan, kanssa tutustumaan Bambergin historialliseen museoon. Museo oli ihan mielenkiintoinen, varsinkin kun Bambergilla on niin pitkä historia. Museossa oli mm. paljon vanhoja karttoja Bambergista.

Kartta 1600-luvulta

Lauantaina mentiin käymään Nűrnbergissa. Tutoreiden mukana sai lähteä erilaisille kierroksille ympäri kaupunkia tai kierrellä vapaasti. Mentiin Audreyn, Josien ja Sinean kanssa Turm der Sinne (Tower of the senses) -museoon. Museossa nimensä mukaisesti oli tehtäviä eri aisteille, ja selitykset sille, miksi aistit reagoivat kullakin tavalla eri ärsykkeisiin. Vähän niin kuin mini-Heureka tai -Tietomaa :D

Kaupungilla kierrellessä pyshdyttiin Nűrnbergin torin laidalla olevalle kaivolle, Schöner Brunnenille. Kaivoa ympäröivässä aidassa on rengas, jonka pyörittäminen tuo kuulemma hyvää onnea. Näin mulle kerrottiin, ja ihmisiä oli kyllä jonoksi asti odottamassa vuoroaan.

Kuva: Sinea Weintz

Käytiin myös ihastelemassa Nűrnbergin linnan pihapiiriä. Aika vaikuttava paikka! 

Linna Turm der Sinnestä käsin

Illalla istuttiin iltaa porukalla vielä COE:lla. Päädyttiin pelaamaan juomapeliä.  Jenkki, skotti, ranskalainen, venäläinen ja 3 suomalaista mahtui ihan hyvin saman pelipöydän ääreen :D

Tänään sunnuntaina Bambergissa oli suhteellisen harvinainen sää: aurinko paistoi! Päivän ohjelmaksi oli suunniteltu kävelyretki Altenburgin linnalle (rakennettu 1100-luvulla, ja ollut mm. piispojen asuinpaikka). Linna on Bambergin korkeimmalla kohdalla, joten näkymät oli sen mukaiset. 

Näkymiä tornista

Alueen tutkiskelun jälkeen meille oli järjestetty leikkiolympialaiset. Lajeina oli perunan kuljettamista lusikassa ja runon kirjoittamista saksaksi muun muassa :D Ihan hauskaa oli, vaikka kaikilla ei leikkimieltä olympialaisiin asti riittänytkään. Kamppailu kahden joukkueen välillä päätyi lopulta tasapeliin. :D

 Alle kahteen viikkoon on mahtunut jo paljon! Ens viikolla mm. Műnchen!

16.9.

Tänään alkoi orientaatiokurssin saksanopetus. Alku oli ainakin kevyt, koska muuta ei oikeastaan tarvinnut tehdä kuin esitellä vieressä istuva kaveri saksaksi muille. Tein tehtävän unkarilaisen Ilonan kanssa, joka opiskelee kotiyliopistossaan unkaria! :D Ollaan siis ainakin opiskelujen kannalta samanlaisia. Tehtävän jälkeen saatiinkin pitää jo tunnin tauko, jonka jälkeen katsottiin parin muun ryhmän kanssa leffa, Resturlaub. Leffa on kuvattu osin Bambergissa ja oli ihan hauskaa tunnistaa tuttuja maisemia (:

Mun valtava huone ovelta katsottuna.

Paras reissukaveri, Björn! <3

Sain vihdoin hommattua myös saksalaisen prepaidin! Pieniä hömelöitä ongelmia oli tosin senKIN kanssa, mutta nyt mun saksalainen numero todistetusti toimii.

Elokuvan jälkeen kävin Audreyn, venäläisen Elenan ja ranskalaisen Mawïennin kanssa syömässä. Kukin siirtyi sitten lopulta omille tahoilleen hoitamaan pakollisia asioita.

Tänään oli tarkoitus lähteä myös kurssin aikana joka maanantai järjestettävään leffailtaan, mutta väsymys ja (jokapäiväinen) vesisade vaikutti valintaan pysyä COE:lla. Ohjelmaa on muutenkin lähipäivinä tulossa niin paljon, ettei taida yhden leffan skippaaminen tuntua missään.

Maisema ikkunasta. (Huomaa auringonpaiste!)

Täällä ainakin huomaa oman motivaation saksanopiskelua kohtaan kasvaneen paljon! Englanniksi asioiminen tuntuu vähän typerältä, vaikka tuo prepaid-homma oli pakko hoitaa englanniksi, että varmasti saan mitä tilaan :D Muiden kanssa jutellessa myös huomaa, että ehkä ne ryhmäkeskustelut kielten tunneilla ei oo ihan täyttä soopaa... :D Tänään on tullut lueskeltua Fränkische Nacht -lehteä, jossa kerrotaan esim. seudun keikoista ja muista tapahtumista. Ehkä sanavarastokin laajenee samalla.

Eka viikonloppu

Perjantaina päätin pelata varman päälle ja lähteä hyvissä ajoin liikenteeseen, koska määränä oli kokoontua kaikkien muiden vaihtareiden kanssa yliopiston yhden toimipisteen auditorioon.

Kun meidät päästettiin saliin sisälle, piti jakautua lähtotasotestin perusteella ryhmiin 1 - 14. Ryhmässä 1 ovat nähtävästi ne, jotka eivät osaa ollenkaan tai kovinkaan paljon saksaa entuudestaan, ja ryhmässä 14 ovat ne, jotka osaavat saksaa parhaiten. Ite pääsin ryhmään 10, mutta älkää kysykö miten :D

KV-yksikön ihmiset, yliopiston rehtori ja tuutorit toivottivat meidät tervetulleiksi Bambergiin. Ilmeisesti tänä lukuvuotena Bambergissa on ennätysmäärä vaihtareita: 258 opiskelijaa  37 eri maasta. Suomalaisia pitäisi tuosta joukosta löytyä mun lisäksi 5 (:

Kun tervetulohöpinät oli ohitse, lähdimme tuutorin kanssa siihen rakennukseen, jossa meidän ryhmälle opetetaan saksaa orientaatiokurssin ajan. Kävimme läpi velvollisuuksia, jotka vaihtareiden tulisi Bambergissa hoitaa, ja Sabrinaa on kiittäminen, että mun osalta tähän mennessä mahdolliset asiat on hoidettu.

Lopuksi käytiin ryhmän kesken vielä lyhyt tutustumiskierros. Meidän ryhmässä on melko laaja skaala eri kansallisuuksia. Ainakin Brasilia, Ranska, Unkari, Irlanti, Espanja, Turkki, USA, Italia, Venäjä, Kiina ja tietenkin Suomi on edustettuna.

Koska kaikki tämä kesti yhteensä noin 5 tuntia ilman taukoja, kaikki hajaantuivat nälkäisinä ympäri keskustaa. Itse lähdin suunnistamaan kohti bussiasemaa, jonne sitten löysin _melkein_ ensi yrittämällä :D

Lauantaiaamulla kävin lenkkeilemässä lähiympäristössä, että maisemista tulisi pikku hiljaa tuttuja ja suunnistamisesta helpompaa. Myöhemmin päästiin suunnistamaan lisää, koska meille oli järjestetty ohjattu kaupunkikierros. Kierros oli pitkälti samanlainen Sabrinan kanssa kiertämääni reittiin verrattuna, mutta eipä pieni kertaus haitannut.

Altes Rathaus

Altes Rathaus

Kierroksella tutustuin pariin suomalaistyttöön, joiden kanssa sitten pyörin ympäriinsä kaupungilla. Molemmat asuvat myös COE:lla,joten mukavaa seuraa riitti "koti"matkallekin. Kivaa!

Illalla oli määrä mennä istumaan iltaa Sabrinan ja parin kaverin kanssa. Idea sinänsä oli todella hyvä, mutta pääseminen takaisin kaupungille olikin sitten toinen juttu. Busseja kulkee lauantai-iltaisin tosi harvakseltaan. Menin kuitenkin odottamaan yöbussia, koska aikataulujen mukaan sellainen vaihtoehto oli. Paljon ei sitten kuitenkaan naurattanut se, että tässä lähistöllä on kolme samannimistä pysäkkiä. Arvatkaa vain, tuliko valittua oikein? Niin. Noh, noin tunnin sähläämisen jälkeen sain sitten onneksi taksikyydin sovittuun paikkaan. Vaikka saksalainen taksikuski saikin osakseen pari suomalaista ärräpäätä... :D

Ilta oli oikein hauska, istuttiin ja juteltiin kahdessa eri baarissa. Päätin maistaa vielä toisen kerran Rauchbieriä, mutta totesin, että ei se nyt kyllä niin hyvää ollutkaan... :D Bamberg on kyllä oikea olutkaupunki. Kova homma on, jos meinaa kokeilla kaikki vaihtoehdot läpi :D Illan lopuksi porukka saattoi mut yöbussiin, ja tällä kertaa yhteisymmärrys löytyi reitin ja matkustajan välillä.

Sunnuntaina mentiin meidän tuutorin kanssa railakkaasti... urkukonserttiin :D Stephankirchessä kuunneltiin ensin selostusta uruista, jonka jälkeen konsertti sitten oli. Konsertilla oli teemana Pohjola, ja oli sitten aika jännää kuulla myös Finlandia siellä :D

Matkalta kirkkoon (:

Stephankirche sisältä

Konsertin jälkeen menin ranskalaisen Audreyn ja amerikkalaisen Josien kanssa syömään. Päätin kokeilla taas jotain perisaksalaista arpomalla listalta jotain. Hauskaa ruoan tilaamisessa oli se, kun ääntäminen meni ensimmäisellä kerralla niiin päin persettä kuin vain voi, mutta tarjoilija sitten kannusti yrittämään uudelleen :D Kyseessä oli siis Fränkische Schäuferla, joka näyttää suunnilleen tältä. Meni sitten toisella yrittämällä ihan oikein, kuulemma. Meidän ruokailukeskustelua oli varmaan hauska kuunnella sivusta, kun 3 ihmistä vääntää "alkeellista" saksaa omilla aksenteillaan. Mutta vain puhumalla oppii puhumaan, eikö?


Tällä meiningillä uuteen viikkoon (:

12.9.

Toinen kokonainen päivä Bambergissa alkaa olla takana päin. Mun sisäisellä valokuvaajalla ei oo vielä ihan kaikki inkkarit kanootissa, eli jos kännykkälaatu ja vinot horisonttiviivat itkettää, niin parempi lopettaa lukeminen tähän :D

Saksalaista maisemaa junan ikkunasta.

Siellä se häämöttää, COE!

 Eilen tuli tehtyä vähän tutkimusta, mitä tämän huushollin kaapeista oikein löytyy.  Edelliset asukkaat ovat olleet nähtävästi melko hövelillä päällä, sillä ruokakaappeihin oli jätetty pussikaupalla makaronia, laatikoittain teetä, kokonainen kattaus mausteita, ihan kiitettävästi leivontatarvikkeita, suklaata(!)ja paljon muuta. Astioita ja muita keittiötarvikkeita löytyy ihan isommallekin lössille, ja ihan hauska yllätys oli löytää myös kahvin- ja vedenkeittimet, sähkövatkaimesta ja mikrosta puhumattakaan... :D Ihan hyvä säkä, etten sanoisi, koska en odottanut löytäväni kaapeista oikeastaan mitään.

Tänään aamulla vein eilen saadut pankkitunnukset asuntolan toimistolle. Rohkaistuin sen verran, että _yritin_ asioida saksaksi. Noh, tulin kyllä ymmärretyksi, mutta mun ymmärrykseen saattoi vaivaisen parin minuutin keskustelusta jäädä muutama aukko. Jostain pitää aloittaa.

Tapasin Sabrinan tänään 11 aikaan bussiaseman lähistöllä. Kierreltiin ympäriinsä siinä toivossa, että edes osa yliopiston toimipisteiden sijainneista jäisi mieleen. En hahmota Bambergin keskustaa vielä kovin hyvin, eli ens viikostakin saattaa tulla meeelko jännä :D

"Pakollisen" kiertelyosuuden jälkeen Sabrina esitteli paikallisia nähtävyyksiä. Bambergissa on alue, jota kutsutaan pikku-Venetsiaksi, koska alueen talot ovat niin lähellä jokea.

Pieni osa pikku-Venetsiaa.

Tuomiokirkko (Bamberger Dom)

 Tuomiokirkko oli kyllä ihan vakuuttavan näköinen sisältä. Yli 800 vuotta sitten rakennetuksi kirkko oli yllättävän hyvässä kunnossa. Kaiken hienouden ja krumeluurin lisäksi kirkon kattoon oli maalattu kieltä näyttävä "demoni" :D Mun mielestä se näytti ehkä enemmänkin Hugo-peikolta :D

Kirkkovierailun jälkeen edessämme oli Neue Residenz in Bamberg, mutta osa rakennuksesta tosin oli remontin tai jonkun muun vastaavan korjauksen alla, joten kokonaiskuva jäi vähän vajaaksi. Kävimme myös tuomiokirkon läheisyydessä sijaitsevassa Rosengartenissa. Voin kertoa, että niitä ruusuja oli PALJON! :D

Bamberg 

 Käytiin myös pikaisesti pyörähtämässä Michaelsbergin munkkiluostarin alueella. Alueen tutkiminen jäi melko vähäiseksi, koska järkyttävä kaatosade yllätti. Onneksi lähistöllä oli pieni sympaattinen kahvila Cafezimmer, jonne päästiin pitämään sadetta.

Kaupunkikierroksen jälkeen pääsin nauttimaan saksalaisesta byrokratiasta. Yliopiston rekisteröitymistä varten tarvitaan saksalainen sairasvakuutus, tai vastaavasti eurooppalaista sairaanhoitokorttia vastaan todistus yliopistolle siitä, ettei erillistä vakuutusta tarvita. Vakuutusyhtiön virkailija oli onneksi mukava, ja puhui saksaa hiiiiitaaaasti, että mäkin ymmärtäisin :D Homma sujui loppujen lopuksi lähes ongelmitta. Tässä parin päivän aikana on tullut huomattua, ettei kieltä kyllä kovin helposti vaihdeta saksasta englantiin, vaikka olisi ihan päivänselvää, että vastapuolen kommunikointi on melko alkeellisella tasolla :D

Huomenna on jännä päivä tiedossa, kun pääsen kunnolla tutustumaan muihin vaihtareihin ja tuutoreihin (: 

Ei muuta tällä erää, bis bald!

Matka ja ensimmäiset päivät.

Täällä sitä nyt sitten ollaan Saksassa, ja tarkoitus olisi viihtyä vähän pidemmänkin aikaa.

Matka tänne sujui yllättävän hyvin, ainakin kun ottaa huomioon sen, että sain viime hetken matkaseuralaisikseni flunssan ja korvatulehduksen. Eihän noita stressinaiheita ollutkaan ennen matkaa vielä tarpeeksi.

Matkan ensimmäinen etappi oli oikeastaan jo maanantaina, kun junailin ystävän luo Espooseen yöksi, että matka lentokentälle lyhenisi merkittävästi tiistaita ajatellen. Jostain syystä en halunnut laskea tiistaiaamun junayhteyksien varaan...

Lentokentällä matkalaukku olisi pitänyt kirjata lennolle itsepalveluna - mutta kappas kepposta - laukussa oli kilo ylipainoa. Kun en ollut oikein halukas virkailijan kehotuksesta huolimatta keventämään matkalaukkua (jo valmiiksi painorajoja hipovaan) käsimatkatavaralaukkuun, menin jonottamaan, että saisin maksaa tästä hurjan suuresta painorajan ylityksestä. Tiskin takana olikin sitten melko rento jätkä, joka totesi ylipainoisen laukun olevan "ihan fine".

Lentäminen (tai siis se koneen matkustamossa istuminen) sujui ongelmitta. Lennolla Tukholmasta Muncheniin korvat tosin menivät niin lukkoon, etten voinut salakuunnella ympärillä istuvia ruotsalaismammoja. Oliko se sitten sääli vai helpotus - en ole varma.

Matka lentokentältä päärautatieasemalle oli vähintäänkin mielenkiintoinen: olin epätoivoisesti ostamassa metrolippua automaatista, kun joku nainen tuli kysymään saksaksi määränpäätäni. Pääsin sitten kyseisen naikkosen seurueen mukana ryhmälipulla päärautatieasemalle. Muuten en olisi varmastikaan mennyt mukaan, mutta tiesin, että  metron reitti kulkee päärautatieaseman kautta.

Päärautatieasemalla jäi aikaa oleskeluun. Matkaväsymys tosin yllätti, joten en jaksanut kovinkaan kauaa kierrellä ympäriinsä,vaan tyydyin ihmettelemään aseman menoa istuma-asennosta käsin. Odotellessa tuli bongattua mm. froteemikroshortseja käyttävä pappa. :D

Junamatkan jälkeen bongasin Tandem-parini asemalta, ja lähdimme ostamaan bussilippua kohti asuntolaa, COE:ta. Tandem-parit ovat siis paikallisia opiskelijoita, jotka opastavat vaihtareita ensimmäisten päivien ajan. Jätettyämme matkatavarat asuntolalle, lähdimme noutamaan tavaroita, jotka edelliset vaasalaisvaihtarit olivat jättäneet tuttunsa luokse minua varten.

Kun tavarat oli saatu jälleen oikeaan osoitteeseen, lähdimme metsästämään ruokapaikkaa. Tandem-Sabrina suositteli mukavaa ja kodikasta paikkaa nimeltä Schlenkerla, josta saa perinteistä baijerilaista ruokaa. Suoraan asian ytimeen ja kokeilemaan siis! Itse valitsin listalta Leberkäsen, ja pitihän ruoka sitten huuhtoa paikallisella kuuluisuudella - savuoluella eli rauchbierilla - alas. Ruoka ei kauheasti aiheuttanut shokkeja makunystyröille. Olut puolestaan oli ihan hyvää, ainakin kun määrän jätti yhteen tuoppiin :D Kyseinen ruokapaikka on kuulemma kuuluisa epäkohteliasta tarjoilijoistaan. Itse olin kaikesta vielä niin hämilläni,etten ehtinyt kiinnittää huomiota asiakaspalvelun laatuun :D

Ruokailun jälkeen olin niin väsynyt, että mahdollisten kyytien odottelu ei houkutellut vähääkään, joten otin taksin asuntolalle ja painuin suoraan nukkumaan.

Aamulla heräsin purkamaan laukkuja ja järjestelemään paikkoja. Tarkoitus oli saada jotain järkevää tehtyä ennen yhdeksää, jolloin menin allekirjoittamaan vuokrasopimusta. Mukaan kyllä lähti paperilappusia ihan kierrätysohjeista lähtien. Olin myös saanut tietää ennakkoon, että saisin jakaa tämän solukaksion ranskalaisen tytön kanssa. Nyt ilmeisesti kyseinen ranskis on ottanut hatkat, koska minulle kerrottiin, että olen lokakuuhun asti ilman kämppistä. Lokakuussa tänne muuttaa joku venäläinen tyttö. COE:n seinät ovat ilmeisesti paperia, sillä voisin vannoa, että täällä kuuluva kolistelu olisi peräisin tästä samasta asunnosta :D

Kävimme Sabrinan kanssa tänään tekemässä ilmoituksen oleskelustani Bambergissa. Sen jälkeen hommasimme minulle saksalaisen pankkitilin. Pankkivirkalija oli todella mukava, ja sainkin kunnian olla ensimmäinen suomalainen, jolle hän on tehnyt pankkitunnuksen. Ja mun sukunimi kummastutti todella paljon, koska sille naureskeltiin useaan otteeseen :D

Asioidenhoitokierroksen jälkeen on tullut oikeastaan vain lepäiltyä. Pian olisi tarkoitus lähteä katsastamaan paikallinen Lidl, ja tutkia, mitä tästä lähiympäristöstä löytyykään :D Huomenna piipahdamme yliopistolla, että osaan perjantaina suunnistaa oikeaan paikkaan, kun vaihtareiden orientaatiokurssi alkaa.

Ehkä tämä homma lähtee vielä rullaamaan. Hitaasti ja varmasti (:

P.S Laitan tänne joku päivä kuvapläjäyksen, mutta tänään en jaksa sitä tehdä :D