24. - 29.10.

Täällä taas!

Ari oli täällä mun seurana viime viikon torstaista tämän viikon tiistaihin. Halusin, että ku miekkonen on kerran lipuista tänne maksanut, että reissusta otetaan (lähes) kaikki mahdollinen irti (:

Torstaina junailin itteni Nürnbergin lentokentälle Aria vastaan. Kannattaa muuten varmistaa, että on menossa metrolla oikeaan suuntaan. Ei sillä, että mulle olis niin käyny, mutta hyvänä huomiona vaan... :D

Tunnin myöhässä olleen lennon jälkeen sain kaapattua sitten Arin mukaani, ja lähdettiin kohti Bambergia. Loppupäivä käytettiin aika lahjakkaasti kierrellen kaupungin keskustaa ja tuli siinä sitten loppujen lopuksi keskityttyä myös olennaiseen - ruokaan.

Possua (nahkoineen), perunapallero (Kloss) ja tietty hapankaalia!

Perjantaina käytiin tutkailemassa Michaelsbergin luostarin maisemia ja käytiin piipahtamassa panimomuseossakin. Sää kyllä suosi, yli 15 astetta lämmintä ja aurinko paistoi! Mitä muuten olisi visiitti Bambergissa ilman Rauchbieriä? Oikeassa ympäristössä eli Schlenkerlassa käytiin myös sitä maistelemassa (: Illemmalla istuttiin iltaa Josien 21-vuotissynttäreiden merkeissä. Synttärisankarin toiveiden mukaan mentiin, eli ohjelmassa oli pokeri-ilta :D

Kevyet kahvieväät perjantaina

Lauantaina mulla oli kulttuurikurssin "ekskursio" Dombergille, eli tuomiokirkolle ja sen lähimaastoon. Käytiin pikavisiitillä pääkirjaston Wagner-näyttelyssä ja opittiin yhtä sun toista lähistöllä olevista rakennuksista. Ja oi kyllä, oltiin kuuntelemassa urkukonserttia (taas :D). 

Noilla oli joku mielenilmaus veroja vastaan, sen verran tajusin :D

Pakollisen ohjelman jälkeen suunnattiin Altenburgille ihailemaan Bambergia sen korkeimmalta kukkulalta. Polut linnalle oli ihan lehtien peitossa, ja maisemat oli kauniin syksyisiä (:

Illalla käytiin istumassa iltaa (oluella) vielä Müllerissä, jonka jälkeen molemmat tais olla aika valmista kauraa nukkumaan :D

Sunnuntaina mentiin herkuttelemaan brunssin merkeissä mun tämänhetkiseen lempikahvilaan, Esspressiin. Pöytävaraus oli todella kannattava peliliike, sillä muuten ei oltaisi saatu edes sitä pikkuruista pöytää, joka meille oli katettu varmaan hälyisimpään paikkaan :D Tarjolla brunssilla oli sämpylöitä, leikkeleitä, juustoja, muroja, hedelmiä ja vihanneksia, jogurttia, munakasta, makkaroita, salaatteja ja mitä ikinä kuvitella saattaa! Voin kertoa, että 10,90 €:n edestä tuli syötyä, ja olosta päätellen ehkä vähän silmilläkin... :D 

Brunssilla oli salakuvaaja

Myöhemmin päivällä keikuttiin vatsat täynnä Seehofin linnan piha-alueilla. Linna menee talviteloille lokakuun lopussa, ja epäonneksi linnan suuri suihkulähde oli ehditty jo peitellä :/ Tutkiskeltiin kuitenkin kaikkea muuta, ja säästyttiin lähes tulkoon myös viikon ainoalta vesisateelta.

Illalla kokkailtiin vielä Niinan ja Veronican kanssa pizzaa, ja puhuttiin tulevasta Berliinin reissusta. Hyvää ja kivaa oli! (:

Maanantaina oli Arin viimeinen kokonainen päivä Saksassa, joten yritettiin ottaa vähän rennommin. Aamupäivällä käytiin rentoutumassa Bambadoksessa, ja hauskaa oli, vaikka sain testata mun saksantaitoja siihen, että saataisiin Arin tippunut pukukaapin avain 3 metrin syvyydestä... Noh, tulin ainakin ymmärretyksi :P

Iltapäivä käytettiin tuliaisten shoppailuun ja kaupoilla kiertelyyn. Viimeinen ilta kruunattiin myös ravintolaillallisella. Käytiin Schlenkerlan lähellä olevassa ravintolassa, jonka nimi mun pitää kyllä mahdollisimman pian käydä varmistamassa, sillä ruoka ja palvelu todellakin oli mun mieleen! Sauerbratenista tuli kyllä mun suosikki tähänastisista ruokakokeiluista Saksassa. 

Wienerschnitzel ja Sauerbraten

No vähä syötiin Apfelstrudeliaki... :D

Tiistaina oltiin sitten haikein mielin Nürnbergin lentokentällä. Mutta mukavat 5 päivää meillä oli yhdessä! Ennen joulua voin fiilistellä Suomea mun tuliaisten voimin. Mitä sitä suomalainen oliskaan ulkomailla ilman ruisleipää ja salmiakkia(ja kotimaisia omenoita, mun ruokarakkaus <3)? :D Arkeen tuli myös luksusta, kun sain käyttööni uudenkarhean kannettavan (: Onneksi Ari toimi kiltisti tavarakuriirina mukisematta, vaikka tais tuliaiset Suomesta viedä aikamoisen osan herran laukun sisällöstä :P 

Näillä mennään, huomenna nokka kohti Berliiniä, jännää (;

Pikakuulumisia

Ensimmäinen rankka opiskeluviikkokin suoritettuna!

Viime maanantaina tuli testattua aamulla kuntosali, jonne löysin harhailtuani noin tunnin ympäriinsä... Meinasi loppujen lopuksi olla vähän turhautunut fiilis, kun saksalainen osoitelogiikka yllätti mut taas pahemman kerran... Noh, ei siitä sen enempää, en antanut periksi ja löysin lopulta perille! :D

Maanantaina oli ensimmäinen fonetiikan luento. Joka luennolla tehdään pariharjoituksia, joissa pitää Alias-pelin tyylisesti selittää parille sanoja. Mutta ei tässä vielä kaikki: hampaiden välissä pidetään viinipullon korkkia! :D Tää auttaa kuulemma kasvojen lihaksia rentoutumaan ynnä muuta hauskaa. 

Kurssikokeena kuulemma pitää lausua runo koko luokan edessä mahdollisimman "saksalaisittain", jännää!

Tiistaisin on kielioppia, eikä siitä taida olla mitään jännittävää sanottavaa. Keskiviikkoisin on "Kulttuurikaupunki Bamberg" -kurssia. Kurssilla pidetään myös päiväkirjaa siitä, mitä on Bambergissa puuhastellut. Päiväkirja onkin varmaan aika hyvä matkamuisto itelle myöhemmäksi luettavaksi. Kurssin aikana vieraillaan myös erilaisissa tapahtumissa ympäri Bambergia. Mm. tammikuussa on luvassa lyhytelokuvafestivaali! En malta odottaa (: Torstaisin on kirjoituskurssia, ja saksalaisia käsittelevää "Stereotyypit ja mentaliteetti" -kurssia. Tällä kurssilla on sama opettaja kuin kulttuurikurssilla, ja ohjelmaan kuuluu myös päiväkirjan pitäminen. Perjantaisin harjoitellaan kuullunymmärtämistä. Toivottavasti tällä kombinaatiolla mun kielitaito paranee edes vähän (;

Viikonloppuna käytiin porukalla panimomuseossa ja kokkailtiin yhdessä. Mun leipomat mokkapalat kelpas aika hyvin täälläki (;

Mun arkeen tulee melkoinen juhlatunnelma muutamaksi päiväksi, kun Ari tulee mulle kylään! Tätä onkin odotettu (: Yksityiskohtaisempaa kuulumisten kertomista on siis luvassa varmaan ensi viikolla. (Psst! Meen ens viikolla käymään sellases pikkukaupungis ku Berliini. Ootteko kuullu? ;o)

Sunnuntaipohdintaa

Oon viettänyt tämän sunnuntain täysin itsekseni. En oikein tiedä, onko se hyvä asia vai ei, mutta täsmäiskun tehnyt flunssa-aalto ja kasaantuneiden rästihommien eliminoimispakko karsii seuralaistarjontaa kummasti. Mikäs tässä, on mun aika kulunut ihan hyvin, vaikka ei koko aikaa olekaan juttukaveria tai muuta hälinää ympärillä.

Aamulla päätin vähän herätellä itteäni ja lähteä lenkille. Tarkoituksena oli selvittää, missä se kuntosali on, jolle oon kortinkin jo ostanut. Mun erehtymättömässä suuntavaistossa oli ilmeisesti järjestelmävirhe, koska paikan päälle en ympäriinsäpyörimisestä huolimatta löytänyt. Jälkeenpäin tarkastelin kartasta, että lähellä oon ollut! ...mutta silti tarpeeksi kaukana. Luultavasti yritän huomenna uudemman kerran. Täällähän ei nyt tosiaan oo tullut ihan yltiöpäisesti treenattua, joten voin kertoa, että mieli hinkuu jo pikku hiljaa salille...

Täällä ollessa todellakin oppii itsestään, Suomesta ja suomen kielestäkin paljon. Kun oon kertonut tulevani Suomesta, oon jo monta kertaa kuullut kommentin "Jaa, no sä osaat sitten hyvin saksaa/englantia?" Mun mielestä on ihan hauskaa, että suomalaiset tunnetaan maailmalla hyvästä kielitaidosta! Mutta karu tosiasia (sori jos tulee jollekin yllätyksenä) on, ettei pelkällä suomella kovin pitkälle pötkitä, vaikka huutaisi kuinka lujaa tai artikuloisi miten hitaasti tahansa. Suomalaisen on pakko osata kieliä, että voi kommunikoida maailmalla.

Kommunikointivaikeuksissa joutuu monesti pistämään aivonsa koville. Ensin ajattelen tietenkin suomeksi mitä haluan sanoa, ja parhaani mukaan yritän kääntää sen saksaksi. Joskus se ei tosin onnistu, ja avuksi täytyy ottaa englanti. Toisinaan sekään ei auta, mutta oikea sana keskusteluun saattaa löytyä ruotsin kautta! Eläköön kielitaito! Joskus tosin käsillä epämääräisesti huitominen ja osoittelu paljastuu tuloksellisimmaksi vaihtoehdoksi... :D

Vaikka aikaa onkin täällä kulunut vasta kuukausi, huomaan kyllä aika ajoin muistuttavani stereotyyppistä suomalaista: kahvia on pakko saada (ja yleensä sitä olettaa olevan myös tarjolla), kunnon puusaunaan on jo aika lailla ikävä ja happamalle ruisleivällekin on täällä suotu jo useita ajatuksia. Suomalaiseksi paljastun myös luonteenlaadultani: on kohteliasta kuunnella loppuun asti mitä toinen sanoo, eikä hiljaisuus keskustelussa ole yhtään kummallinen (saati epäkohtelias) asia. Vähän myös nauratti, kun Audrey kysyi, montako poskisuudelmaa suomalaisilla on tapana antaa ystäviä tavatessaan... :D

Saksalaisissa pidän siitä, että uppo-outojenkin tervehtiminen on normaalia. Lenkkipolulla ollessa mietin joskus, pitäisikö vastaantulijaa tervehtiä vai ei :D Pidän myös siitä, että (useimmat) saksalaiset ovat hyvin avuliaita ja palvelualttiita. Milloin saa kysymättä apua metroasemalla, milloin saa tuntemattomalta käyttöönsä vaikkapa kärrypoletin. Kohteliaisuus ja auttaminen ei maksa mitään, mutta miksi ne ovat meille outoja tai yllättäviä asioita?

Saksassa eniten ehkä ottaa aivoon se, että koko ajan pitää olla käteistä mukana. En ole kokeillut kortilla maksamista kahvilassa tai ravintolassa, mutta veikkaan, että kummastusta se ainakin herättäisi. Eikä silloin myöskään saisi maksettua juomarahaa tarjoilijalle, vaikka toisinaan se vieläkin unohtuu. Mutta käytännössä ainakin mulle on jäänyt mielikuva siitä, että lähes kaikki ostoksensa tulisi olla valmis maksamaan käteisellä.

Saksalaisia sanotaan täsmällisiksi, mutta siihen ominaisuuteen en ole vielä täällä erityisemmin törmännyt. Luennot tosin alkavat huomisesta lähtien, joten ehkä tämä toteutuu sitten paremmin yliopistomaailmassa. 

Useimmissa ruokakaupoissa ei ole koreja, vain kärryjä. Myös tiskiharjan metsästäminen oli kokemus. En mä millään pesusienellä halua mun tiskejä pestä! Saksalainen kassahihna on myös ehkä jonkun vähä tärähtäneen keksintö. Minkä ihmeen takia se alkupään hihna on niiiiiin pitkä, mutta ostokset pitää heitellä takaisin kärryyn pakokauhun vallassa, kun tilaa ei ole? Enkä muuten tiedä, mikä hintashokki mulle iskee kun tuun täältä takaisin. Kyllä välillä pitää ihmetellä, paljonko ilmaa Suomen hinnoittelussa on...

Suomalaisena naurattaa myös se, että täällä käytännössä kuka vain voi ostaa tupakkaa kadun varsilla olevista automaateista. (Niitä on muuten paljon! Ja mä haluaisin tietää, kuka niitä automaatteja käy täyttämässä.) Oluttakin saa yllättäen ostettua melko helposti, ja täällä COElla on jopa siihenkin tarkoitukseen osoitettu automaatti.

Bussi- ja junayhteydet ansaitsevat hatunnoston. Vaikka busseja ei menisikään esimerkiksi lauantaisin kuin tunnin välein tietyissä paikoissa, taitaa tilanne olla silti parempi kuin esimerkiksi Vaasassa. Mulla ei oo vieläkään mitään hajua, miten se systeemi siellä paikallisbussien kanssa oikein toimii. Kolmen vuoden aikana en oo tosin paikallisliikenteen käyttämistä kovin montaa kertaa harkinnutkaan. Täällä bussilla kulkeminen on helppoa, ja junalla pääsee helposti poiskin, jos sille päälle sattuu :D

Innolla odotan tätä lukuvuoden alkua, että pääsee näkemään, mitä muita ajatuksia Saksa ja Bamberg mussa herättää!

11. - 12.10.

Viikonloppu tähän asti on sujunut melko rennoissa tunnelmissa. Musta kehkeytyy täällä varmaan ihan kunnon Hausfrau, ku oli muuten jo toinen kerta pienen ajan sisään, ku leivon täällä jotain!

Leipomisen lisäksi sain aikaiseksi käydä pyytämässä polkupyöränpumppua lainaan COEn toimistolta. Elodien entinen kämppis siis on jättänyt pyöränsä tänne, ja sain sitten (lähes) hyväkuntoisen fillarin käyttöön, jee! Josie myös lupasi korjata pyörän toisen jarrun (miksen MÄ osaa jotain tollasta? :D). Kaikki hyvin siis.

Eilen käytiin myös räpiköimässä. Löydettiin Bambadoksesta myös 2 vesiliukumäkeä, ja kyllähän siinä sen verran lapsetti, että mentiin testaamaan. Kivaa oli, voin kertoa!

Perjantai-illalla täällä oli myös jonkun sortin pieni olutfestivaali. Lähdettiin sitten festivaaleilla tarjottavan Bockbierin toivossa suunnistamaan kohti keskustaa. Harmi vain, että kellään meistä ei ollut aavistustakaan, missä tapahtumapaikka, Keesmannin panimo, oikeastaan on. Ilta meni loppujen lopuksi siihen, että ensin suunnistettiin päämäärättömästi, löydettiin panimo _pienellä_ avustuksella, (panimo ei näyttänyt kovin houkuttelevalta, ja oli aika kaukana keskustasta), todettiin että porukkaa oli liikaa, ja suunnattiin kotiin. Kehittävää.

Tänä aamuna COElla järjestettiin brunssi lukukauden alkamisen kunniaksi. Oli huvittavaa huomata, miten paljon uusia naamoja näin pienessä paikassa voi tulla vastaan! Brunssilla oli tarjolla erilaisia sämpylöitä, munakasta, leberkäseä, lohta, vihanneksia, myslejä, hedelmäsalaattia, kuivakakkuja ja paljon muuta. Lopputuloksena oli tietenkin se, että yksi ja toinenkin söi silmillään... :D

Edellisenä iltana päätettiin sittenkin siirtää viikonlopulle suunniteltua junareissua tuonnemmaksi. Sen sijaan lähdettiin brunssin jälkeen tutkimaan Memmelsdorfissa olevaa 1600-luvulta peräisin olevaa Seehofin linnaa. Linna ympäristöineen oli tosi mielenkiintoinen, mutta saksankielisestä opastuksesta ei kyllä jäänyt juuri mitään käteen. Ilman opastusta ei linnan sisälle tosin ollut asiaa.

Linnan kuuluisat suihkulähteet. Ei kyllä mitenkää erikoiset mun mielestä :D

TURISTI!

Ihastuin tohon pensasaidan sisällä menevään polkuun

Suihkulähteen yksityiskohta

Kattomaalaus

Linnan pelihuone. Pöydän "syvennykset" oli tarkoitettu isoja mahoja ja naisten valtavia hameita varten :D

Kun hätä on suurin...

Linnareissun (:D) jälkeen pyörittiin hetken kaupungilla, mutta keskustan valtava kauppavalikoima alkoi pian kyllästyttää, joten suunnattiin takaisin COElle. Mun jakeluun ei muuten meinaa mahtua, että täällä kirjeposti kulkee myös lauantaisin! Tulipa onneksi tsekattua kirjelaatikko, sillä kerranki siellä oli vastassa mukava ylläri!

On siskoista aina silleen kivasti hyötyä! (;

7. - 10.10.

Ensimmäinen kuukausi Bambergissa jo takanapäin! 

Maanantaina oli tuomiopäivä - saatiin preppauskurssin kokeet takaisin. Pieni pelkohan siinä oli perseessä ennen kuin saatiin nähdä arvosanat. Täällähän tuo arvostelusysteemi menee ilmeisestikin niin, että 1 on paras ja 5 tai 6 on huonoin. (Asteikko menee seuraavasti: 1 - 1,3 - 1,5 - 1,7 - 2 - ...) Varsinaisesta kokeesta sain sitten arvosanaksi 3, ja oon ihan tyytyväinen. Esitelmän arvosanaksi tuli 1,7; eli kurssin kokonaisarvosanaksi tuli 2,3 (: 

Illemmalla oli preppauskurssin viimeinen leffailta. Katottiin Keinohrhasen jatko-osa Zweiohrkűken. Leffan jälkeen mentiin istumaan iltaa Fässlaan. Fässlan jälkeen iltaa jatkettiin vielä amerikkalaisen Alissan luona. Tarkoitus oli mennä vielä Live Clubille, mutta seurue kutistui melko pieneksi ja viimeisen yöbussin seireenilaulu veti puoleensa liikaa.

Tiistaina iltapäivällä suuntasin Audreyn kanssa katsastamaan Bambergin "uimahallin" - Bambadoksen. Kai kyseistä laitosta voi ihan kylpyläksi sanoa, oli pytingillä sen verran kokoa! Itehän uin yhtä hyvin kuin uppotukki, joten voitte varmaan kuvitella, miltä tuntui olla vanhan kilpauimarin kanssa samassa altaassa :D Kyllä mä urheasti yritin silti räpiköidä.

Tiistaisen kahvilareissun löytö! :D

Uimahallireissulla "löydettiin" tällainen kirkko matkan varrelta, varmaan vain puolen kilometrin päässä COEsta :D

Uimareissun jälkeen kokkailtiin porukalla COEn yhteiskeittiössä. Ilta venyi melkein puoleenyöhön, mutta hauskaa oli! Illan vaativa menu koostui pastasta tomaattikastikkeessa, valmissämpylöistä ja mun tekemästä salaatista :D

Keskiviikkona kävin vähän seikkailemassa Bambergin keskustassa. Mulla on melko huono (=olematon) suuntavaisto, joten päätin lähteä vähän kiertelemään sellaisia keskustan reuna-alueita, joilla ei tule joka päivä kuljettua. Jos täällä pian oppisi suunnistamaan paremmin. (JO nyt :D). Laukussa varalla olleeseen karttaan ei onneksi tarvinnut tukeutua.

Yksityiskohtia matkan varrelta:

No eikö ookki söpöjä? :D

Todiste Bambergin pitkästä olutperinteestä

Mulle ei oo vielä ihan täysin selvää, miksi nää patsaat on Schönleinplatzilla... :D

Totta  kai täälläkin on rakkauslukkoja!

Illalla uusille (saksalaisille) opiskelijoille oli järjestetty Kneipentour(pubikierros). Kokoontumispaikalla jokainen sai arpoa itelleen numerolapun, joiden perusteella jakauduttiin ryhmiin. Noh, kävipä ainakin ilmi, ettei vaihtareita ollut juurikaan liikenteessä, vaikka meidätkin oli kutsuttu, sillä voin myöntää, etten kyllä ollut kovin perillä illan keskusteluteemoista, ellei joku välillä alentunut hidastamaan ja yksinkertaistamaan puhetta jutellakseen mun kanssa :D Ihan hauska kokemus oli silti, ja tulipa pari ihan viihtyisää pubiakin testattua.

Herätys tänään ei ollut kovin mieluinen, koska nukkumaanmeno vähän venähti, ja tänä aamuna alkoi ilmoittautuminen yliopiston liikuntakursseille. Plussaa kyllä valikoimasta: kaikkea löytyy Zumbasta vesirugbyyn! Koko ilmoittautumisreissu vei meiltä vaivaiset 4 tuntia, koska ilmoittautuminen hoidettiin todella käytännöllisesti jonottamalla ja niin - muitakin oli paikalla. Varsinainen ilmoittautuminen vei kokonaiset 5 minuuttia. Päätin ottaa kuntosalikortin, joka maksoi 45 euroa sisälten 15 euron pantin. Mun kohdalla siis 4,5 kuukauden jäsenyys maksaa yhteensä 30 euroa. Sali ei välttämättä oo ihan huipputasoa, mutta edullinen ainakin!

Kämppiselämästä täytyy sanoa vielä sen verran, että ei, en todellakaan oo vielä tottunut! Tuntuu koko ajan niinku olisin toisen reviirillä tai että teen asiat väärällä tavalla. Sen oon oppinut, että keittiöön ei saa jättää valoja, jos siellä ei käy alle kymmeneen minuuttiin :D Eiköhän tämä tästä. Elodie on poissa loppuviikon, eli mä saan kuitenkin pehmeän laskun tähän totutteluun (:

5. - 6.10.

Lauantaina suuntana oli jälleen Műnchen.(Jos luulette, että kerron miten hauskaa Oktoberfesteillä oli, niin joudun tuottamaan pettymyksen.) Tällä kertaa lähtökin sujui jotakuinkin ajallaan. Bussimatkalla sain taas toistella itselleni, miten kaunis Saksa on. Toki lakeuksiin tottunut Etelä-Pohjanmaan kasvatti nyt kumartaa melkein jokaiselle maanpinnan kohoumalle. Bambergissa ollut aurinkoinen sää ei valitettavasti ulottunut koko Bayeriin, koska Műnchenissa taisi olla se kuuluisa Esteri paikalla. 

Kaikesta huolimatta lähdettiin Oktoberfest-alueelle toiveikkaina, mutta alueella parin tunnin odottelu osoittautui turhaksi, sillä vapaita paikkoja oli enää biergarteneissa (kattamattomilla terasseilla) - vesisateella. (Minä ja Audrey ei kuitenkaan oltu ainoita ilman olutta jääneitä, sillä moni muukaan samassa bussissa olleista ei ollut päässyt telttoihin sisään.)

Loppupäivä sisälsi määränpäätöntä kuljeskelua, kahvittelua, lisää kuljeskelua ja vähän kaupoilla kiertelyä. Suunitelmia ei varsinaisesti ollut, koska koko päivä oltiin ajateltu uhrata Oktoberfesteille. 

Metroasemalla seikkaillessa saatiin kokea taas saksalaisten ystävällisyys: pysähdyttiin pariksi minuutiksi tutkimaan metrokarttaa, niin joku naikkonen pysähtyi heti auttamaan meitä :D Hämmentävää, mutta ihanaa!

Saksalainen täsmällisyys koki kuitenkin taas kovan kolauksen, sillä bussi takaisin Bambergiin lähti melkein puoli tuntia myöhässä, eikä bussi edes lähtenyt sovitusta paikasta! Perillä oltiin yhdeksän aikoihin illalla, mutta en oikeastaan jaksanut tehdä muuta kuin potkaista läpimärät kengät jaloista ja kaatua sänkyyn. Műnchen vaatii vielä ainakin kolmannen mahdollisuutensa, ja sillon pitää olla ehkä myös plan B laadittuna... :D

Tänään on varmaan ensimmäinen päivä, kun mulla ei oo ollut mitään erikoista tekemistä. Ihan hyväkin ehkä edes yhtenä päivänä viikossa rauhoittua :D Toisaalta tänään on ollut ekat fiilikset myös koti-ikävästä, kun on ollut aikaa ajatella asioita. Onneksi saan ikävänlievitystä alle kolmen viikon päästä! (:

Ranskalaisten huolehtivaisuus on myös jotain omaa luokkaansa. Elodien äiti oli käynyt aamulla leipomossa ostamassa sämpylöitä, kuulemma mullekin asti aamupalaksi, mutta mun huoneen ovi ei ollut kuulemma tarpeeksi raollaan, että mua olis viittinyt häiritä :DD Elodie kertoi myös tehneensä eilen tiramisua, ja mullekin oli säästetty pala. Vielä en oo kuitenkaan maistanut. Ihan kohteliaita vaikuttavat nuo ranskalaisetkin olevan uppo-outoa suomalaista kohtaan!

Huomenna saadaan takaisin preppauskurssin kokeet. Arvostelu jännittää kyllä jonkun verran, mutta eiköhän tuo nyt läpi mene. (:

Viikko 40

Viikko on hujahtanut taas loppupuolelle ihan huomaamatta! 

Maanantaina oltiin tutoreiden järjestämässä leffaillassa. Keinohrhase oli yllättävän hauska, voin suositella :D 

Keskiviikkona oli preppauskurssin koe. Kovin hyvin valmistautuneena en sinne mennyt, ja tais sen huomata. Kokeessa oli kultuuri- ja kielioppiosio, ja kulttuuriosio meni  päin persettä :D pitää ilmeisesti opetella Saksan 16  bundeslandia vähä paremmin...

Illemmalla oli sitten Internationales essen -ilta. Käytännössä siis jokaisen oli tarkoitus kokata jotain omalle kotimaalle tyypillistä ruokaa. Ite menin aika lailla aidan matalimmasta kohdasta, ja leivoin pullaa :D Vein myös Tanjalta saamani salmiakit mukana. Salmiakki tai salmari ei ollut kovin monen mieleen :D Noh, jäipä meille enemmän, hähää! 

Marian ja Niinan korvapuustit tais mennä normaalia pullaa paremmin kaupaksi. Yksi jenkkityttö kommentoi mun pullia jollekin kaverilleen leiväksi. Noh, kai jenkkien leivissä on sitte raesokeria päällä? :P 

PULLAAA

Illan edetessä porukka oli aikeissa siirtyä baariin, koska torstaina oli luvassa pyhäpäivä. Operaatio oli vähän luultua vaikeampi, koska hyvän paikan löytäminen vei meiltä varmaan pari tuntia... Noh, Bamberg yöllä -kaupunkikierros oli ihan jees :D

Torstaina, yhtenäisen Saksan juhlapäivänä, oli tarkoitus ottaa vain rennosti. Audrey kuitenkin oli saanut tietoa jostain retkestä Bambergin lähistöllä olevaan kaupunkiin, Baunachiin, ja ite lähdin sitten tunnin varoitusajalla mukaan. Kyseessä ei sitten ollutkaan mikään city-kierros, vaan kävi ilmi, että edessä oli 12 km vaellus! Ei siinä mitään, vaeltaminen on tosi kivaa, jos osaa varustautua... Tasapohjaisilla kengillä retki oli välillä vähän tuskainen :D

Maisemat ja sää(!) korvasi sitten tämänkin väärinkäsityksen.

Iltakin oli sitten ihan mielenkiintoinen. Pääsin takaisin kämpille, ja menin Marian ja Niinan ruokittavaksi (:D), olin poissa ehkä puoli tuntia, ja sillä välin "mun" asuntoon oli ilmestynyt 2 ranskalaista! Joo niin, nyt se kämppis sitten (äiteineen) tuli. Harmi vaan, että en todellakaan tiennyt tästä etukäteen, joten kämppäkin oli vähän sen mukainen... :D Todella mukavilta vaikuttivat molemmat, mutta saa nähdä, miten yhteiselo Elodien kanssa sitten lähtee käyntiin. 

Tänään oltiin Nurnbergissa DokuZentrumissa. Voin kertoa, ettei ollut mitään kevyttä asiaa, ja pariin otteeseen kylmänväreet meni oikein kunnolla selkää pitkin. Siellä pari tuntia vierähti kuitenkin tosi nopeasti,  ja olihan se ihan mielenkiintoinen kokemus, vaikka saksankielisestä ääniopastuksesta suurin osa meni aiiika pahasti ohi. DokuZentrumissa pääsee siis lyhyesti sanottuna tutustumaan natsisosialismin kehitykseen Saksassa. 

Tänä iltana kävi sitten ilmi, että tämä mun kämppis, Elodie,  on ilmeisesti ihan tutkinto-opiskelija täällä Bambergissa, ja oli siis vain viettämässä lomaa Ranskassa. (Harmi vain ku en tienny, en olisi ehkä ihan yhtä ahneesti käyttäny toisen tavaroita :DD) Oli muuten ihan mukava tulla väsyneenä kämpille, kun tarjolla oli kurpitsasosekeittoa ja juustoja ihan Ranskasta asti! :D Elodien äiti kehui mun saksantaitojakin. En toki tiedä, oliko kyseessä oikea kohteliaisuus, vai jotain muuta.

Huomenna muuten päästään ottamaan uusintakierros Oktoberfestista! Ehkä tällä kertaa päästään oluen makuun! (;