Saana kylässä! (:

Viime viikon maanantaina oli oikein mukavaa, kun tiesi, että alkavasta viikosta olisi tulossa hauska. Marssin Saanaa vastaan juna-asemalle, jonne kyseinen neiti oikein mallikkaasti selvisi. Pieni hengähdystauko aseman kahvilassa, ja COE:a kohti! (Oon erityisen kiitollinen tänne saapuneesta ruisleipälähetyksestä! (; )

Meillä on tyttöjen kanssa muodostunut täällä tavaksi, että jokainen kokkaa vuorollaan muille jotain ruokaa. Maanantaina oli sitten kauhulla odotettu mun vuoro. Päätinpä heittäytyä sitten oikein omaperäiseksi ja pyöräyttää makaronilaatikon! Onneksi Audrey tajusi ennen mun kokkailujani huomauttaa, että skotti-Sinea onkin kasvissyöjä! Tämä ei onneksi mun vauhtiani hidastanut, vaan oli sitten aika kokeilla kasvis-feta-soijaversiota makaronilaatikosta. Mahtoi Saanalla olla hauskaa kattoa, kun mä hääräsin ja kirosin keittiössä. Mun mielenkiintoni kallistuu yleensä kokkaamista enemmän tuonne leipomisen puolelle.

Ilmeisesti ihan kelpo sörsselin sain aikaan, kun melkein koko vuokakin tyhjeni :P Meillä oli oikein hauska ilta. Jatkettiin vielä Live Clubille pyörähtememään muun muassa Bomfunk MC's:n tahdissa. ...soihan siellä myös Sunrise Avenuekin. Saksalaiset on ihan hölmöjä, ku tommosta soittaa :D

Ihanat naiset (:

Tiistaina olikin sitten aika ryhtyä taas turistioppaaksi, kun lähdettiin kiertämään Bambergin nähtävyyksiä. Tihkusateinen, kolea sää ei ollut ehkä ihan omiaan kiertelylle, mutta eipä se tainnut Suomen pakkasiin verrattuna olla kovin paha rasti :D

Päädyttiin testaamaan ravintola nimeltä Kachelofen. Tunnelma paikassa oli ihan mukava, vaikka tarjoilija väijyiki välillä aivan korppikotkan lailla meidän pöydän ympärillä... :D Mä oon ruuan ja ravintoloiden suhteen yleensä aika kokeilunhaluinen, ja pitihän sitä sitten päästä harrastamaan ruokalistabingoa. NOH. Mun pääkopassa ei sitten vähääkään sytyttänyt, kun menin tilaamaan listalta ruokalajin nimeltä Sülze. Tässä tulos:

Siinä se ny on! HYH.

Urheasti söin kaiken, mutta toista kertaa en kyllä kokeile! :D voi syltty sentään.

Tulipa Bambergin pikkuputiikeista testattua myös myslikauppa (Kysyn vaan, miks Vaasasta katoaa kaikki erikoisliikkeet, ja täällä on oma kauppa pelkästään MYSLILLE?). Myyjä oli tosi mukava, ja antoi meille myös maistiaisia! (: Sain myös kehuja mun saksan taidoista, mutta en tiedä, kuuluisko niitä ottaa tosissaan vai ei :D

Saksalaisista karkkikaupoistaki löytyy kaikennäköistä...

...myös tällaista :D

Keskiviikkoaamuna otettiin suunnaksi Würzburg. Mitään erityistä agendaa reissulle ei varsinaisesti ollut, mutta halusin / haluttiin lähteä vähän tutkailemaan myös Bambergin rajojen ulkopuolelle. Nautittiin suhteellisen siedettävästä säästä, pienen italialaisherkkuja myyvän putiikin tarjonnasta (myyjä tunnisti meidät suomalaisiksi, jee?), ja jälleen kerran ruokabingosta.

Pyllistelevä piru on ihan hyvä teema suihkulähteelle? :D

Katutaidetta Würzburgissa. Nähtiin, ku tota piirrettiin liiduilla katuun (:

Tällä kertaa bingon kohteena oli ihmetystä aiheuttanut Blaue Zipfel. Mulla ei ollut mitään käsitystä mitä tilasin, mutta päätin kokeilla. Mun eteen tuli tällä kertaa tällainen ilmestys:

Sinertäviä makkaroita, jeejee.

Kokemus oli vähä positiivisempi kuin edellisenä päivänä, mutta rupes vähä naurattamaan nämä mun valinnat... :D Sanakirjatarkastelun mukaan Zipfel on myös arkikielinen nimitys peniksestä. Niin, että mitä mä tilasin...? :D

Kotiuduttiin Würzburgista, ja hetken koomailujen jälkeen käytiin katsastamassa "baari-ilta" täällä COE:lla. Noh, eihän siellä sitten paljon ketään ollut, joten visiitti jäi sen ja väsymyksen takia melko lyhyeksi.

Torstaina päätin jopa toteuttaa vähän mun velvollisuuksiani opiskelijana, ja käydä luennolla toteamassa, että ei kyllä tällä kertaa mitään kiinnostavaa ollut. Mun reippausyritykseni jälkeen oli vihdoin aika toteuttaa mun mielestä reissun pakollinen osuus: vierailu Schlenkerlan panimoravintolassa Rauchbierin parissa. Tällä kertaa en muuten harrastanut ruokalistabingoa, oli liian kova nälkä riskien ottamiseen :D

Hoidettiin vielä pois alta turistishoppailut, ja tultiin sitten COE:lle ihan vaan rentoilemaan ennen perjantaiaamun lähtöä.

Perjantaiaamulla herätys oliki sitten klo 4.45, eli melko lailla silmät ristissä lähdettiin myös asemaa kohti :D
Oli kyllä toooosi mukavaa saada taas vieras tänne, vaikka eipä mulla oo täällä enää kuukauttakaan jäljellä. Seuraavaksi saanki ruveta odottamaan Mallan tuloa tänne, jjjee! (:

Tammikuun tunnelmia!

Huhhuh, onpa sitten jäänyt vähän kirjoittelematta! Toki viimeisen kuukauden ajalta ei taida paljon Saksan kuulumisia olla. Viimeisen kirjoittelukerran jälkeen tuli käytyä vielä Nürnbergin joulumarkkinoilla ja syötyä jouluruokaa tyttöjen kanssa, ennen kuin oli aika rantautua kahdeksi ja puoleksi viikoksi Suomen kamaralle.

Suomeen matkustaminen oli aika jännittävää, koska edessä oli junanvaihto saaaakelin painavien matkalaukkujen kanssa, saaakelin iso Frankfurtin lentokenttä ja saaakelinmoinen väsy :D Juna Bambergista starttasi tosiaan 4.48, ja Elodieta oli kiittäminen, kun viitsi herätä aamuyöstä kuskaamaan kahta suomalaisnaikkosta :D (Kiitos Niina matkaseurasta, taas!) Lennot sujui hyvin, vaikkakin Frankfurtista Helsinkiin mulla oli lentoemon kanssa jonkunlainen kommunikaatiokatkos. Kummatkin puhui toisilleen suomea, mutta tilanne päätyi siihen, että lopulta mulle puhuttiin englantia...? Älkää kysykö.

Onneksi Tampereen päässä Ari oli autolla vastassa. En olis kyllä siinä vaiheessa enää jaksanu ruveta miettimään busseja, junia ja ties mitä muita kulkuvälineitä.

Loma Suomessa oli ihana, kun pääsi näkemään taas kaikkia tuttuja, ja takaraivossa kolkutellut koti-ikäväkin sai vihdoin helpotusta. Vauhdikkaissa merkeissä tosin mentiin, kun Arin kanssa surffailtiin koko loma lahjakkaasti paikasta toiseen. Taidettiin me maksimissaan kahdeksi kokonaiseksi päiväksi asettua aloillemme? :D Tuli leivottua, kyläiltyä, jouluiltua, SYÖTYÄ (ah nam, kunnollista leipää!), shoppailtua, nähtyä kavereita, ja käytiin luistelemassakin, vaikkakin joulun aikaan Suomen ilmasto ei paljon talvea muistuttanut...

Paluumatka loppiaisena sujui ihan moitteettomasti, vaikka yllättäen vähän sitä stressasinki. Frankfurtissa matkalaukkujen raahaaminen junalaiturille oli kyllä mielenkiintoinen kokemus, varsinkin kun osa miljoonista rullaportaista oltiin laitettu pois päältä. Noh, huvin ja urheilun kannalta?

Perille pääsin Saksan aikaa jotakuinkin klo 23, ja kyllä sänkyyn rojahtaminen tuntui melko hyvältä, voin kertoa!

Tiistai meni vielä melko lailla lusmuillessa ja matkaväsymyksestä toipuessa. Oli yllättävän outoa tulla takaisin, ja saksan sönkkääminenkin oli välillä vähän tönkköä :D Muuten viikko lähti rullaamaan ihan hyvin, ja viikonloppuna tuli käytyä testaamassa myös Ludwig, jonne en jostain syystä ollut vielä ennemmin etsiytynyt.

Tällä viikolla fiilikset on varsinkin olleet tosi ristiriitaiset. Viime viikonloppuna tuli Audreyn kanssa jopa ihan vetisteltyä, kun lähdön hetki on mulla suhteellisen lähellä (vähän reilu kuukausi enää, yhyy!) mutta Audrey pysyy vielä toisenkin lukukauden Bambergissa. Jäähyväiset on aika kökkö juttu. Toisaalta oon myös ihan tyytyväinen, että arki (vaikka siihen luultavasti nopeasti kyllästyykin) alkaa taas Suomessa. Huolellisesti suoritetusta massakaudestakin vois sitten siirtyä taas vähän aktiivisempaan elämään :D

Ilmeeni on vajaa, mutta kyseinen ranskalaisneito ei!

Viikonlopulle olis suunnitelmissa vielä jonkunlainen junaretki, yleistä möllöttämistä, ehkä vahingossa myös hiukan opiskelua ja siivoilua ja peli-ilta mun saksalaisen perheen kanssa. Sitten saakin siirtyä uuteen viikkoon ja Saanan vierailuun, jee! (: