sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Műnchen - mennäkö vai ei?

Eilinen oli melkoinen seikkailu!

Meille oli ilmoitettu, että lähtö Műncheniin olisi lauantaiaamulla klo 7.30. Halusin pelata varman päälle, ja valittiin Audreyn kanssa bussi, joka olisi tapaamispaikalla toisella puolen kaupunkia n. 7.10. Voitte varmaan tässä vaiheessa arvata, että herätys oli melko aikaisin, ja tunnelmakin sen mukainen.


Aamulla oli varmaan noin 5 astetta lämmintä, mutta saksalaiseen täsmällisyyteen luottaen 20 minuutin odottelu tapaamispaikalla ei tuntunut kovin pahalta. Porukkaa valui paikalle kuitenkin vielä puoli kahdeksan jälkeenkin, eikä busseja näkynyt missään. Kun kello tuli kahdeksan, tutorit kertoivat meille, että odottelua olisi luvassa vielä ainakin puoli tuntia lisää. Mikäs siinä, raikas ulkoilma ja helvetillinen väsy - tosi jees!


Onneksi lähellä oli hotelli, jonka aulaan osa porukasta siirtyi lämmittelemään. Puoli yhdeksän aikoihin meille kerrottiin, että bussifirmaan ei saada yhteyttä, koska oli lauantai, eikä moinen pulju tietenkään ollut auki. KV-yksikön johtaja selitti, että kyseessä saattoi olla sekaannus joko päivämäärien tai kellonaikojen kanssa, sillä busseja ei kuulemma ollut näkynyt kaupungillakaan. Puolentoista tunnin odottelun jälkeen meille siis kerrottiin, että reissua ei tulekaan. Tai tulisi, _ehkä_ ensi viikolla. Voitte varmaan kuvitella sen riemukkaan ajatusmaailman, mitä kävin läpi. Lähdettiin siis suunnistamaan kohti kotia.


Istuimme bussissa, kun lähellä istunut unkarilainen poika ilmoitti kaverinsa soittaneen, ja sanoi, että nyt niitä busseja Műncheniin sitten olisi! Onneksi bussi ei ollut kaukana asemalta, joten juostiin takaisin ja mentiin seuraavalla bussilla takaisin tapaamispaikalle.


Toden totta, 5 bussia. Porukkaa ei tosin ollut kuin 3 bussillisen verran, jostain kumman syystä. Istuimme bussiin, jota luotsasi keski-ikäinen saksalaispariskunta. Olivat ilmeisesti suuntaamassa Oktoberfesteille naisen Dirndl-mekosta päätellen. Lopulta matkaan päästiin reilut 2 tuntia myöhässä.


Matka Műncheniin kesti kolmisen tuntia. Ihan hyvin, vaikka autobahnilla oli sattunut onnettomuus, jouduttiin ajamaan tietyömaan läpi ja vessataukokin venähti ainakin kolminkertaiseksi sovitusta. Saavuttiin Allianz Arenan läheiselle asemalle ja saatiin pikaiset ohjeet siitä, millä U-Bahnilla kannattaisi matkustaa.


Kahden aikoihin oltiin Audreyn kanssa - missäs muuallakaan kuin - Oktoberfest-alueella. Ajankohta ei sinänsä palvellut meitä kovin hyvin, sillä monet juhlateltoista oli väliaikaisesti suljettu liiallisen väkimäärän takia. Jonot telttoihin oli sen mukaisia, että syystä tai toisesta odottelu ei innostanut. Kierreltiin jonkun aikaa aluetta läpi ja todettiin, että tällä kertaa jää Maßit (Oktoberfest-juhlateltoissa olut tarjotaan vain Maßin kokoisena, mikä tarkoittaa siis n. 1 litraa) juomatta. Löydettiin pienen sompailun jälkeen paikalta myös Josie, joka oli onnekkaana tullut Műncheniin jo edelisenä iltana tapaamaan veljeään. Josie myös kertoi meille olleensa paikalla jo seitsemältä aamulla ja jonottaneensa telttaan 2 tuntia. En halua edes kuvitella, kauanko meidän olisi pitänyt jonottaa.



Siellä oli muitakin!


Päätettiin mennä metrolla Műnchenin keskustaan tutkiskelemaan paikkoja, koska aikaa oli, ja Oktoberfest-alueen väenpaljous ei houkutellut. Haettiin nopeasti turistikartat, ja tehtiin pikakartoitus lähistöllä olevista nähtävyyksistä. Päädyttiin oikeastaan kuitenkin vain kävelemään ympäriinsä ja ihastelemaan Műnchenia, sillä väsymys alkoi todellakin painaa.

Műnchenissa oli kyllä todella nättiä! Sain vähän lentokenttää ja rautatieasemaa enemmän tuntumaa kaupunkiin, ja voin sanoa, että jo kaupungin katuja kierrellessä totesin, että uudestaan on päästävä paremmalla ajalla ja enemmän levänneenä :D


Marienplatz


Frauenkirchellä oli ihan mukavasti kokoa.


Bussien oli sanottu lähtevän Műnchenista klo 20, joten lähdettiin metrolla hyvissä ajoin takaisin tapaamispaikalle. Metrossa olisi tehnyt mieli vain sulkea silmät ja nukahtaa, kun alkoi tuntua siltä, ettei kommunikointi saksaksi tai englanniksikaan enää onnistunut.

Metroasemalla oli paljon Bayern Műnchenin faneja, ja metelistä päätellen joukkue oli voittanut lauantaisen jalkapallo-ottelun Wolfsburgia vastaan (oli pakko tarkistaa, että näin myös oli käynyt :D). Metroasemalta oli suhteellisen hyvät näkymät Allianz Arenalle, josta piti sitten myös parit avuttomat turistikuvat ottaa. :D
Allianz Arena
Usko saksalaiseen täsmällisyyteen on vähän hiipumassa, koska lähtö Műnchenista viivästyi jälleen melkein puolella tunnilla. Paluumatka meni nukkuessa, vaikka viisikymppinen saksalaisnainen yritti torperoida senkin mahdollisuuden huudattamalla linja-auton radiota täysillä. (Normaalit nappikuulokkeet toimii aika hyvinä korvatulppina!) Bambergissa oltiin noin klo 23, ja COElla en kyennyt kuin kaatumaan suoraan sänkyyn.

Műnchen on kyllä upea kaupunki. Toivottavasti seuraava reissu sinne onnistuu vähän paremmin (:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti